Onko tuttua? Pienet pörräävät hyönteiset, jotka pöllähtävät lentoon kun kastelet kasvia tai tunkevat epämiellyttävästi nenään kun katselet telkkaria. Harsosääsket ovat epämiellyttävä, mutta suht vaaraton haitta viherkasvien harrastajalle. Itsellä harsosääskiä on välillä enemmän ja välillä vähemmän. Uudet kannat tulevat yleensä kasvualustan vaihtojen yhteydessä, mutta periaatteessa harsosääskiä voi tulla vaikkapa kaupan yrttipussien mukana.
Harsosääskilajeja on Suomessa yli 200. Niitä ei tarvitse opetella tunnistamaan lajilleen, mutta ainakin erottamaan banaanikärpäsistä. Ötökkätieto-sivustolla on tunnistamista varten hyvät tuntomerkit, ne kannattaa käydä kurkkaamassa, jos on epävarma tunnistaako harsosääskiä. Harsosääsken saa hyvin pyydystettyä liima-ansaan ja sen rakennetta voi käydä katsomassa suurennuslasin avulla.
Harsosääski rakastaa kosteaa multaa, naaras munii kosteaan ja tummaan multapintaan. Toukat elävät syömällä kasvualustan orgaanista ainesta esimerkiksi sienirihmastoa. Sen lisäksi harsosääsket lisääntyvät kun lämpötila nousee korkeammaksi. Lisääntymistä aktivoiva lämpötila on 15-30 astetta. Lajien elinkaari on kuukausi, sen aikana yksilö kehittyy toukasta aikuiseksi. Naaras elää noin 7 vrk ja ehtii sen aikana munimaan multapintaan parisataa munaa. Munista kuoriutuu muutamassa päivässä taas uusi sukupolvi.
Harsosääsket eivät ole kasveille kovin haitallisia, enemmänkin ne ovat esteettinen ja visuaalinen haitta. Ötökkätieto-sivuston mukaan mullassa elävät toukat saattavat syödä nuorten taimien hiusjuuria ja kasvupisteen solukkoa. Tämä voi vaurioittaa nuoria ja hentoja taimia. Aikuiset yksilöt syövät hajoavaa orgaanista ainesta ja levää, joten niiden haitta aikuiselle kasveille on aika pieni.
Harsosääskiä tulee kotiin helposti uusien kasvualustojen mukana. Vaikkakin suomalaiset pussimullat ovat laadukkaita, on niissä valitettavasti välillä mukana harsosääsken munia. On täysin arpapeliä tuleeko munia niiden mukana vai ei. Jos harsosääsket inhottavat, kannattaa miettiä löytyisikö erilaista mullattomista kasvualustoista apua ongelmaan. Hyvin pesty kasvin juuripaakku sekä epäorgaaniset kasvualustat eivät houkuttele naaraita munimaan kasvin ruukkuun. Vaihtoehtoja onneksi löytyy! Itsellä osa kasveista kasvaa seramiksessa ja puolihydrossa.
Biologi Leena Luoto on kirjoittanut harsosääskistä ja niiden lisääntymisestä erilaisissa kasvualustoissa. Luodon mukaan naaras suosii sellaista kasvualustaa, joka on:
- väriltään tummaa
- runsaasti orgaanista ainesta (esim. tumma turve, kookos)
- tasaisen kosteaa
Luoto suosittelee myös kokeilemaan kasvualustan kylmäkäsittelyä. Pelkkä kasvualustan pakastaminen ei tuhoa harsosääsken munia kasvualustasta, vaan toimenpide pitää tehdä kaksi kertaa:
- Kasvualustan eli esim. mullan pakastaminen
- Kasvualustan sulaminen
- Uudelleen pakastaminen
- Sulattaminen ja käyttö
Itse torjun harsosääskiä liima-ansojen avulla. Keltainen liima-ansa taitaa olla värinä houkuttelevin, mutta itse olen käyttänyt myös visuaalisesti kivempia liima-ansoja, nekin ovat toimineet suotuisasti. Liima-ansalla on tarkoitus pyydystää lentävät naarat ennen kuin ne ehtivät munimaan kasvin multaan. Liima-ansoja kannattaa pitää kasveissa järjestelmällisesti ja pitkään. Pikku hiljaa harsosääskien määrä vähenee ja liima-ansojen käytöstä voi luopua.
Multapinnan ominaisuuksiin voi myös itse vaikuttaa. Multapinta kannattaa pitää mahdollisimman kuivana, kastella mahdollisuuksien mukaan kasvi alakautta (aluslautaselle) tai syöttää vesi syvemmälle multaan esim. kasteluputken avulla. Sen lisäksi multapinnan väriä voi muuttaa vaaleampaan suuntaan, esimerkiksi ripottelemalla ohuen kerroksen koristesoraa ja peittämällä taimikylvösten pinnat vermikuliitilla tai perliitillä. Nämä tosin pitävät multapinnan kosteana (varsinkin vermikuliitti), joten pinnan suojaamisen lisäksi suosittelen kastelun ohjaamista alakautta tai vesisuppilon avulla. Vanha multapinta, johon naaras on jo muninut, kannattaa korvata uudella ja tuoreella mullalla ennen liima-ansojen asettamista. Näin osa jo munituista toukista päätyy biojätteeseen.
Harsosääskiä voi torjua myös biologisesti. Tarhurin Apu myy torjuntaan harsosääskipetopunkkeja ja isosukkulamatoja. Nämä ovat tehokkaita ja turvallisia torjuntakeinoja, jos invaasio on laaja. Harsosääskipetopunkit (Stratiolaelaps scimitus) toimitetaan pahvihylsyssä, jossa on kantoainetta mukana (multa/vermikuliitti). Tämä ripotellaan kotona kasvualustan päälle. Biologisesta torjunnasta voit lukea lisää TarhurinApu-sivustolta.
T. Emmi DigiGardenista
