Ekosysteemillä tarkoitetaan elottoman ja elollisen luonnon kokonaisuutta. Elolliseen luontoon kuuluvat mm. eläimet ja kasvit, kun taas elottomaan luontoon kuuluvat auringonvalo, vesi, ilmakehän kaasut, ravinteet jne. Ekosysteemin voi kotona rakentaa itse, sulkea lasipullon sisään elolliseen ja elottomaan luontoon kuuluvia elementtejä. Puuhastelu on näin aikuiselle varsin mieluisaa ja varsinkin viherkasviharrastaja pääsee kokeilemaan kasvien kanssa ihan uusia ulottuvuuksia. Projektiin voi ottaa myös mukaan perheen pienimmät, samalla kun ekosysteemiterraariota rakentaa, voi kertailla koulun biologian oppitunneilla opittuja asioita.
Kun suljetun (kansi päälle) lasipurkin sisään laitetaan maa-ainesta ja kasveja, syntyy suljettu ekosysteemi. Kantta ei välttämättä tarvitse laittaa kiinni, vaan pullonsuun voi jättää myös auki, silloin puhutaan avoimesta ekosysteemistä. Jos pullonsuun laittaa kiinni, ekosysteemi toimii lasipullossa ilman ihmisen apua; sinne ei lisätä mitään, eikä sieltä tarvitse ottaa mitään pois. Ekosysteemi hoitaa itse itseään seuraavalla tavalla
- VEDEN KIERTO: Pulloon istutuksen yhteydessä viedään kosteutta (kasvualustamateriaalit yms. ja muutama suihkaus vettä sumutepullosta) joka jää vangiksi lasipullon sisään. Tämä vesi kiertää kasvualustan ja kasvien kautta takaisin pullon ilmaan ja näkyy vesihyörynä pullon seinämissä. Osa kosteudesta valuu lasipullon seinämiä pitkin takaisin kasvualustaan. Kasvin rooli veden kierrättäjänä on tärkeä; ne imevät veden juurillaan maasta ja haihduttavat sen ilmaan.
- KAASUJEN KERTO: Elintärkeät kaasut happi ja hiilidioksidi myös kiertävät lasipullon sisällä. Kasvien elintoiminnoissa vapautuu lasipullon ilmaan hiilidioksidia, jota kasvit taas käyttävät uudestaan yhteyttämiseen ja energian sekä ravinnon valmistamiseen. Happea taas valmistuu pullon ilmaan lisää, kun kasvi yhteyttää. Näin lasipullo on myös omavarainen kaasujen suhteen.
- RAVINTEIDEN KIERTO: Luonnossa ravinteet kiertävät jatkuvasti. Näin tapahtuu myös suljetussa ekosysteemissä. Osa kasvien osista kuolee, varisee ja maatuu lasipullon sisällä. Kasvualustassa on valmiiksi jo ravinteita, jota kasvit aluksi käyttävät hyväkseen. Lisää tulee, kun pullossa olevien kasvin osien jäänteet hajovat kasvupohjaan kasvien käytettäväksi.
Markkinoilla on myydään erilaisia pulloja ekosysteemin tekoon, mutta sellaisen voi kaivaa myös kodin kaapista, jos sattuu mieluisan löytämään. Lasipurkin koolla ei ole väliä, se voi olla myös pieni. Kasvin koot täytyy vain suhteuttaa sen mukaan. Pieni pullo=minikasveja, suuri pullo=normaalikokoisia kasveja. Mitä suurempi pullo on, sen helpompi siihen on tehdä ensimmäistä kertaa ekosysteemi.
Valmis terraario kannattaa kotona sijoittaa puolivarjoon, ei suoraan paahteeseen. Talvella sen voi sijoittaa kasvivalon alle. Jos lasipulloon kertyy istutuksen yhteydessä liikaa kosteutta, pullon kansi vain avataan esim. puoleksi päiväksi. Näin liikahöyry ja kosteus pääsevät pois pullon sisältä. Jos kasvit näyttävät taas liian kuivilta, voi pulloon suihkauttaa vettä sumutepullon avulla. Kastelukannua tässä projektissa ei tarvita.
Pulloekosysteemiä varten tarvitset:
- mieluisan lasipullon
- kasveja, esimerkiksi kaikki puolivarjossa viihtyvät sekä korkeudesta ilmankosteudesta nauttivat lajit sopivat suljettuun ekosysteemiin
- Soraa, esimerkiksi leca-soraa, koristesoraa tai viherkasvisoraa
- kasvualustaa (rahkasammalta, biohiiltä, kookosta ja hyvin vähän multaa)
- hyönteisverkkoa (saa esim. rautakaupoista metritavarana)
- kaarnaa tai koristesoraa pinnalle, myös kaunis sammal käy
- koristeita, esim. ruukun palasia, kaarnaa, erilaisia kiviä yms.
Ohessa teille video (11min) ekosteemin tekoon. Siinä teen isoon pulloon suljetun ekosysteemin. Kasveina käytin pesäraunioista sekä unelmaa. Ehkäpä pullon pohjalle sujahtaa vielä keväämmällä kultaköynnös, kun saan pitkäksi kasvaneesta yksilöstä pistokkaita.
Voit ostaa verkkokaupastamme materiaaleja (esim. rahkasammalta ja biohiiltä) kasvupohjan tekoon.
T. Emmi DigiGardenista
