Minun pihalla on yksi ongelmakohta, ja se on nurmikon ja asfaltin reunus. Siinä ei sitten kasva mikään. Talvella siihen astutaan kun kiivetään autoon, lumi paakkuuntuu ja jäätyy keväällä paksuksi kerrokseksi. Tämä varmaan aiheuttaa sen, että reuna-alue tiivistyy ja siinä oleva nurmikko ei tahdo jaksaa kasvaa. Paikka kuivuu myös helposti, koska siihen paistaa melkein koko päivän aurinko.
Mitä tehdä? Puutarhassakin ongelmakohtia voi joko korostaa tai peittää. Itse valitsin tässä tapauksessa jälkimmäisen vaihtoehdon. Kävin viikonloppuna Tommolan perennatilalla ja sieltä mukaani tarttui kolme perennaa, jotka sopivat juuri tähän kasvupaikkaan. Päätin unohtaa ajatuksen nurmikosta ja istuttaa reunan täyteen kukkivia, matalia perennoja, jotka kestävät tallaamista ja jopa sitä, että niiden päältä ajetaan ruohonleikkurilla. Onko sellaisia olemassa edes? Kyllä on! Olipa mahtavaa käydä ”vanhan ajan” asiantuntijaliikkeessä, jossa sai palvelua ja puutarhurilla oli melkein 40 vuoden kokemus perennoista.
Mukaani tarttui:
- Kaukasiantädyke Veronica filiformis
- Kevätlinnunsilmä Chrysosplenium alternifolium
- Pikkunukkajäkkärä Anaphalis alpicola
Tädykkeet ovat helppohoitoisia ja kestäviä kasveja. Suomessa tavataan 20 erilaista tädykelajia. Matalimmat lajit soveltuvat hyvin kivikkoistutuksiin ja korkeammat ryhmäperennoiksi. Leviämistapa on hillitty ja ne kukkivat suhteellisen kauan. Suurimmalla osalla kukinto on tähkämäinen ja kukan väri sininen. Monet tädykkeet ovat myös hyviä perhos- ja mehiläiskasveja. Kaukasiantädyke (Veronica filiformis) on erikoisuus. Lajin alkuperä on Kaukasukselta ja Pohjois-Turkista. Maanmyötäisesti leviävä kasvi viihtyy kuivassa ja keskiravinteisessa kasvupaikassa. Kasvi kestää aurinkoista kasvupaikkaa, mutta viihtyy myös puolivarjossa.
Kevätlinnunsilmä (Chrysosplenium alternifolium) kasvaa meillä Suomessa luonnonvaraisena kasvina. Se viihtyy hyvin erilaisissa kasvupaikoissa, kuivasta kosteaan. Varsinkin kosteikoissa, esimerkiksi lähteiden ja vesiaiheiden ympärillä kasvi viihtyy mainiosti. Kasvi leviää mattomaisesti ympäristöönsä. Nimensä mukaisesti se on aikainen kevätkukkija, kasvi kukkii toukokuussa aikaisin kauniin keltaisin kukin.
Pikkunukkajäkkärä (Anaphalis alpicola) oli minulle itselle uutuus. En ollut koskaan kuullutkaan kasvista tai koko kasvisuvusta (Anaphalis). Nukkajäkkärät kuuluvat asterikasvien heimoon ja lajeja viljellään meillä Suomessa koriste- ja leikkokasveiksi. Kasvi viihtyy ilmeisesti kuivilla ja aurinkoisilla kasvupaikoilla ja se sopii hienosti kivikkoistutuksiin.
Istutin näitä kolmea eri lajia ajotien reunaan pieninä ryppäinä. Taimiväli oli noin 30cm-50cm. Kasvit saavat nyt aloittaa siinä kasvunsa ja levitä ympäristöönsä rennosti. Toivonkin, että leviämistä sivusuunnassa tapahtuu, että pääsen eroon kuolleesta nurmikkokaistaleesta.
Kuvassa näkyy kuinka kuivasta kasvupaikasta on kyse. Nurmikon selviämismahdollisuudet ovat siinä aika huonot. Silloin kannattaa miettiä vaihtoehtoisia toimenpiteitä.
Lisää piha- ja puutarhainspiraatiota klorofylliterapian instasta!
T. Emmi DigiGardenista
