Onko huonekasvien hoidosta tullut nykyään vaikeaa?

Olet varmaan törmännyt samaan kysymykseen kuin minäkin, se kuuluu näin: “Miten ennen mummollani kaikki viherkasvit kukoistivat ja minä en saa pidettyä omia kasvejani hengissä?”

Ei kasvien hoito ole tullut yhtään vaikeammaksi, mutta ehkä tietyt asiat ovat muuttuneet isoäitisi ajoista. Olen kerännyt listan, jossa olen pohtinut oman isoäitini aikakautta ja huonekasvien hoitoa. Hänellä oli aina näyttävät punaiset pelakuut kuistilla sekä pieniä ja perinteisiä huonekasveja pitkin taloa. En koskaan muista hänen hoitaneen niitä mitenkään näkyvästi, mutta joka vuosi samat kasvit viihtyivät ikkunoiden edessä olevissa amppeleissa sekä ikkunalaudoilla.

En allekirjoita väittämää, että kasvien hoito olisi tänä päivänä jotenkin vaikeaa tai vaikeampaa kuin isoäidin aikakaudella. Muutoksia on tosin tullut ja osa muutoksista on ollut hyviä ja kaivattuja. Pidän edelleen kuitenkin tärkeänä vaalia tiettyjä perinteisiä asioita huonekasvien- ja puutarhan hoidossa. Loppujen lopuksi mitään oikeaa sabluunaa ei mielestäni ole, vaan jokainen koti, huonekasvi ja sen omistaja on ainutlaatuinen paketti tietoa, osaamista ja olosuhteita, niistä on vain jokaisen löydettävä itselleen paras. Silloin kun kasvien hoito sujuu, se ei kuormita, eikä aiheuta negatiivisia tunteita. Kasvit tuovat iloa ja vehreyttä elämään ja hyvin hoidettu kasvi näyttää hoitajansa taidot ja tiedot; se kukoistaa!

Oliko ennen kaikki paremmin?

• “Tieto lisää tuskaa“: Tänä päivänä tietoa on paljon saatavilla ja omia kokemuksia (niin positiivisia kuin negatiivisiakin) jaetaan helpommin esimerkiksi some-alustoilla. Niitä lukiessa saattaa saada helposti sellaisen kuvan, että ongelmat ovat lisääntyneet. Näin se ei välttämättä ole, niistä vain puhutaan julkisesti enemmän. Ehkäpä isoäidinkin kasvikokeilu on päätynyt joskus takapihan tunkiolle.
• Kasvilajien määrä on tänä päivänä kasvanut. Varsinkin kasviharrastajalla on paljon erilaisia lajeja, ja osa niistä saattaa olla hyvinkin vaateliaita hoitaa.
• Natiiveja, kestäviä ja perinteisiä kantoja on valitettavan vähän saatavilla. Tänä päivänä suurin osa huonekasveista on kotoisin subtropiikista tai tropiikista, kasvatamme kotona eksoottisia, kosteaan ilmastoon tottuneita kasvilajeja.
• Isoäidin aikakaudella ei ollut pitkälle jalostettuja kaupallisia kantoja. Ne ovat haavoittuvaisempia ja herkempiä kuin alkuperäiset kannat.
• Kodin olosuhteet ovat muuttuneet. Ennen aikaan talot olivat puusta, hirsitalot olivat ilmanlaadultaan kosteita ja niissä ei ollut koneellista ilmanvaihtoa. Myös kodin lämpötila on ollut viileämpi ja talvella osa huoneista on ollut kasvien talvilevon kannalta parempia. Lämpötila on saattanut laskea 15-17 asteeseen, joka on monen kasvin mieleen talvikuukausia.
• Kasvivaloja ei käytetty. Lajit talvetettiin viileissä porstuoissa tai kellareissa. Ikkunalaudalla asustavat huonekasvit saivat lajille ominaisen talvilevon ja lepotilan.
• Kaupallisia torjunta-aineita ei myyty huonekasveille tässä määrin kuin nykyään, eikä niitä myöskään käytetty. Vanhat kannat saattoivat olla myös kestävämpiä kuin pitkälle jalostetut lajit tänä päivänä.
• Kasvien multa ei ollut isoäidin aikakaudella pussitettua kaupallista ostomultaa, vaan omasta puutarhasta otettua multaa, johon lisättiin luonnollista lannoitetta: kanan- ja hevonkakkaa. Kasvupohjan mikrobikanta saattoi olla silloin rikkaampi ja se on saattanut vaikuttaa kasvien kykyyn vastustaa kasvitauteja ja -tuholaisia.
• Kasvualustaa on paranneltu luonnollisin keinoin, pH:ta on laskettu kahvinporoilla ja jauhetuilla kananmunankuorilla.
• Kasveille on annettu myös kasvurauha. Tämä tarkoittaa sitä, että mullan- ja ruukunvaihtojen jälkeen kasveja ei hiplattu, siirrelty tai “ylihoidettu”.
• Tietotaidon ja perinteiden vaaliminen sukupolvelta toiselle oli yleistä. Onko se nykyään kadoksissa? Kuinka paljon somemaailman ylimääräinen “huuhaa” sekoittaa päätä? On hienoa, että omia kokemuksia jaetaan ja niistä voidaan lukea. Lukemisen jälkeen pitäisi kuitenkin osata itse suodattaa oikea tietoa “huuhaa-tiedosta”.

Loppujen lopuksi kasvien hoito on yksinkertaisista perusasioista huolehtimista. Tässä sinulle tämän päivän vinkkilista:

1. Kun ostat uuden kasvin, perehdy kasvilajin kasvupaikkatekijöihin ennen hankintaa. Onko sinulla tarjota kotoasi kasville sen vaatimat valo-, lämpötila- ja kosteusolosuhteet?
2. Istuta kasvi laadukkaaseen ja mieluiten lajille ominaiseen kasvualustaan sekä pohjareiälliseen ruukkuun. Muista! Luonnossa vesi pääsee aika vajoamaan maaperässä alaspäin.
3. Sijoita kasvi kotona oikeaan valoon. Yleensä “sisustusmielessä” sijoitettu kasvi ei pärjää, vaan se vaatii lajille ominaiset valo-olot.
4. Kastele ja lannoita oikein! Jos vain mahdollista, lannoita kasvia luonnollisilla lannoitteilla, nyt on hyvä aika aloittaa bokashin käyttö.
5. Älä hiplaa ja siirtele kasvia turhaan. Anna sille kasvurauha.
6. Mieti myös ostaessasi kasvia, miten ja missä kasvi viettää talven? Tarvitseeko, pääseekö se talvilevolle? Jos ei, niin tarvitseeko kasvi kasvivalon?

Älä tee vaikeasti, mutta tee oikein! DigiGardenin neuvontapalveu auttaa sinua kasvienhoitopulmissa, apua saat minulta täältä.

T. Emmi DigiGardenista