Oletko kaivannut helppoja ja selkeitä ohjeita lehtikompostorin hoitoon?

Kompostointi on ekoteko. Siinä puutarhajäte (haravointi- ja leikkausjäte) muutetaan omassa pihassa takaisin mullaksi ja otetaan käyttöön. Kompostoinnin eli eloperäisin aineen muuttaminen mullaksi tapahtuu hajottajaeliöstön avulla. Ne ovat kompostorin työmyyriä, jotka hajottavat hapellisissa oloissa kaiken eloperäisen aineksen humukseksi eli mullan tapaiseksi aineeksi.

Eloperäistä ainesta ei ole saanut enää vuoden 2016 jälkeen sijoittaa kaatopaikalle. Sanoa ”kaatopaikka” on sinänsä jo sanahirvitys. Se pitää sisällään ajatuksen, että luontoon voidaan jonnekin sallitulle paikalle kaataa kaikenlaista jätettä. Eloperäinen aine, esim. kotitalousjätteet tai pihan haravointijätteet muodostavat kaatopaikalla hapettomissa oloissa metaania, joka on hiilidioksidiakin voimakkaampi kasvihuonekaasu. Omassa pihakompostorissa, jos se toimii oikein, metaania ei pääse muodostumaan. Samalla eloperäisen aineen ravinteet palautuvat takaisin maahan, omaan puutarhaasi kasvien käytettävksi. Nämä ravinteet ovat myös paremmassa muodossa kasveja ajatellen, kuin kaupallisissa lannoitteissa.

Mitä kompostointi on?

Kompostointi on hapellisissa (=aerobisissa) olosuhteissa tapahtuvaa pieneliötoimintaa. Maaperän pieneliöt (bakteerit, sienet, sädesienet, lierot jne.) hajottavat jätteen humukseksi. Samalla hajotustyössä vapautuu kompostissa hiilidioksidia, vettä sekä ravinnesuoloja. Kaikki eloperäinen jäte soveltuu kompostoitavaksi. Kompostorin valintaan vaikuttaa se, mitä kompostoidaan. Esimerkiksi elintarvikejättä varten valitaan Suomessa yleensä lämpökompostori, joka toimii kesällä sekä talvella. Puutarhajätettä (puiden lehdet, haravointijäte, nurmikon leikkuujäte, erilaiset kasvinosat, naatit ja rikkaruohot) varten on omat kompostorinsa. Niitä voi ostaa kaupasta valmiina (muovisia tai puisia kehikkoja) tai rakentaa itse. Pääasia on, että jäte pysyy kasassa ja siinä on kansi. Jos kompostoriin laitetaan syötäviä jätteitä, esim. omenoita, kannattaa kompostorin kehikko suojata jyrsijöiden varalta.

Puutarhajätettä syntyy pienessäkin pihassa yllättävän paljon ja tämän takia on hyvä, että pihan perällä olisi ainakin yksi puutarhajätteelle tarkoitettu kompostori. Kompostoinnin aloittamista ei tarvitse pelätä, se ei ole vaikeaa jos ymmärtää kompostoitumisen pääperiaatteet:

• kompostin pitää olla ilmavaa eli kuohkeaa
• kompostin pitää olla sopivan kostea, mutta ei märkä
• kompostin pitää olla lämmin

Kompostoinnissa näillä asioilla vaikutetaan siihen, että hajottajaeliöstö voi hyvin. Kun kompostissa on paljon hajotettavaa eli eloperäistä ainesta, sopivan lämmin, happea ja kosteaa, hajottajaeliöstön toiminta on optimaalista. Kun hajottajat voivat hyvin, komposti toimii myös nopeasti eli uutta multaa syntyy puutarhaan rivakkaa vauhtia.

Ilmava ja kuohkea komposti ei haise. Jos happi puuttuu, alkaa komposti haisemaan tunkiolle. Silloin kompostissa eloperäinen materiaali ei hajoa vaan mätänee ja tämä ei ole kompostoinnin tarkoitus. Kompostin pitäminen ilmavana on haastavaa. Puutarhajäte voi olla kosteaa ja kun sitä pinotaan päällekkäin, syntyy helposti liian tiivis kakku. Tämän vuoksi kun kompostoidaan puutarhajätettä, kasataan kompostiin vuoron perään karkeampaa ja hienompaa ainesta. Karkea aines (tätä kutsutaan kompostoinnissa seosaineeksi) tuo kompostiin kaivattua ilmavuutta. Karkea aines voi olla vaikka oksasilppua, haketta, sahanpurua, olkea tai kuivaa lehti- ja neulakariketta.

Hyvä kompostirakenne on kuin täytekakku, se koostuu erilaisista kerroksista. Siinä tiiviit ja ilmavat kerrokset vaihtelevat. Suositus olisi, että yksi kerros olisi noin 10 cm paksuinen.

Kompostin toiminan kannalta kosteus on myös tärkeää. Komposti ei saa olla kuiva tai liian märkä. Oman kompostin kosteusasteen voi määrittää seuraavalla tavalla.

Kompostin kosteuden määrittäminen ns. nyrkkitestillä:

Pane käteesi muovipussi ja työnnä käsi niin syvälle kompostiin kuin pääset. Ota sieltä nyrkkiisi mahdollisimman suuri näyte. Vedä käsi ylös ja purista näytemassaa sormien välissä. Jos saat puristettua massasta muutaman tipan nestettä, on kompostin kosteusolot hyvät. Jos massasta irtoaa taas helposti nestettä, on komposti todennäköisesti liian märkä. Jos nestettä ei tule, on komposti liian kuiva. Liian kuivaa kompostia on kasteltava ja märkää taas kuivatettava ja ilmastoitava.

Lehtikompostorin kokoaminen

1. Asettele kompostorin pohjalle karkeaa oksahaketta
2. Lisää kompostoitavia aineksia sitä mukaa kun niitä puutarhasta tulee
3. Muista vuorottelu: lisää aina hienojakoisen aineksen päälle karkeaa ainetta

Muista että kerrospaksuudet ovat noin 5-15 cm. Sopiva korkeus kompostorille on noin metri, joten älä tee tämän korkeampaa kompostia.

Komposti käännetään kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Keväällä kun komposti on sulanut, se käännetään ensimmäisen kerran. Mikäli komposti on kuiva, se kastellaan vedellä. Kompostin herätelemiseen voi käyttää kaupasta ostettavaa kompostiherätettä. Kun komposti alkaa näyttää mullalta, mutta siinä on näkyvissä vielä kasvinosan jäänteitä, on se puolikypsää. Tämä kompostiainetta voi levittää keväällä esimerkiksi puiden ja pensaiden juurille. Loppukesästä, elokuussa kompostin voi kääntää toisen kerran. Kääntämistä ajatellen, kompostiin ei kannata laittaa suuria oksia, jotka vaikeuttavat kääntämistä, mutta myös hajoavat hyvin hitaasti.

Jos tarvitset apua kompostoinnissa, niin otathan meihin www.digigarden.fi yhteyttä. Meiltä saat apua nopeasti puutarha-asioissa.

T. Emmi DigiGardenista