Onko merileväuute sinulle tuttu? Olen itse käyttänyt leväuutetta kasveilleni nyt pari talvea hyvällä mesestyksellä. Miksi et käyttäisi sinäkin?

Sen lisäksi olen tietoisesti kiinnittänyt huomiota kasvien talviseen hyvinvointiin seuraavilla keinoilla:

• Olen niputtanut kasveja yhteen, näin hoitaminen on helpompaa ja kasvien haihduttaessa vettä ilmaan, syntyy niille mukava pieni mikroilmasto
• Olen käyttänyt kasvivaloja niille kasveille, joita en ole voinut siirtää eteläsuuntaiselle ikkunalaudalle kasvamaan
• Olen sumuttanut kasveja sekä pitänyt kasvien lomassa ilmankostutinta päällä pakkaspäivinä
• Olen jo syksyllä huolehtinut kasvien hyvinvoinnista, vaihtanut uudet mullat, leikannut kuivat osat pois sekä vaihtanut ruukut tarvittaessa (kyllä! Luit oikein, teen tätä myös muulloinkin kuin vain keväällä)
• Olen lannoittanut kasveja (niitä jotka nauttivat kasvivalosta) miedolla ravinneliuoksella sekä merileväuutteella

Ja ilokseni voin todeta, että kun olen tietoisesti parantanut kasvien oloja talvella, yksikään kasveistani ei ole menehtynyt talven aikana. Sen lisäksi kasveissa ei ole ollut kasvintuhoojia, esimerkkinä mainittakoon nyt vihannespunkki, joka aktivoituu helposti, jos ilmankosteus laskee liian alhaiseksi. Talvesta stressaantuneet kasvit saavat helpommin kasvituholaisia itseensä; toimikoon sekin kannustimena kasvien talvihoidossa. Mikään ei ole niin rasittavaa ja koettelevaa kuin ripsiäisinvaasio.

Suomen talvi aiheuttaa tropiikista tulleille kasveille stressiä. Suurin ongelma on valon puute. Stressi heikentää kasvin toimintoja. Kasvi sattaa pärjätä talvikuukaudet ja ongelmat alkavat näkymään vasta keväällä, ja silloin voi olla myöhäistä yrittää parantaa kasvin vointia.

Miksi et ryhtyisi hoivaamaan huonekasveja jo nyt? Siirrä kasvit valon alle ja kiinnitä enemmän huomiota kasteluun. Monesti kastelun määrää saa radikaalisti vähentää talviaikana, mutta kasvivalon alla kasville on vedelle käyttöä, joten kastelua voi jatkaa suht normaaliin tapaan. Toinen hyvä lisä tukemaan kasveja talvikuukausina on levävalmisteen käyttö. Levävalmistetta ei saa sotkea kasvin lannoiteaineeksi vaan pitää sitä enemmänkin kasvin ”hoitoaineena”. Merilevää voidaan käyttää koko kauden, mutta sen antaminen korostuu varsinkin talvella.

Merilevän vaikutusta maanparannusaineena on maataloudessa ja puutarhanhoidossa hyödynnetty jo pitkään, se ei ole mikään uusi keksintö. Keltit hyödynsivät rannalle huuhtoutunutta rakkolevää pellolla lannoitteena. Merilevällä on kasvien kasvuun moninaisia vaikutuksia ja niitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi vuonna 2010 ilmestyneessä julkaisussa (Journal of Coastal Conservation) artikkeli ”Kelp (Laminaria digitata) increases germination and affects rooting and plant vigour in crops and native plants from an arable grassland in the Outer Hebrides, Scotland” esittelee merilevän erilaisia biokemiallisia vaikutuksia kasvien kasvuun. Se aktivoi mm. juurten kasvua, siementen itämistä, vaikuttavat maaperän mikrobin toimintaan suotuisasti (mikrobien tehokas toiminta kasvualustassa edesauttaa kasvin ravinteiden ottoa) sekä lisää kasvin stressinsietoa mm. kylmyyttä vastaan.

Nekon (valmistaja) merileväuute valmistetaan suuresta ja kookkaasta ruskoleviin kuuluvasta Solmulevästä (Ascofyllum nodosum). Se näyttää hieman samalta kuin tuttu Itämeressä elelevä Rakkolevä (Fucus vesiculosus). Solmulevä kasvaa Pohjois-Atlantin vuorovesirantojen tuntumassa ja sitä kerätään kaupallisiin tarkoituksiin, esim. eläinten rehuksi ja maanparannusaineeksi. Se kasvaa noin 2 metriä pitkäksi ja voi elää hyvinkin vanhaksi.

Kasvien tarvitsemia pääravinteita (=makroravinteita) Typpeä (N), fosforia (P) ja kaliumia (K) merilevävalmisteesta löytyy, mutta niiden määrät ovat varsin pieniä. Tämän vuoksi pelkällä merlileväliuoksella lannoittamista ei suositella, varsinkaan kasvukauden aikaan. Talvella määrät ovat sopivan maltillisia, mutta kasvivaloa käyttävälle, suosittelen lisälannoituksen käyttämistä. Levävalmisteessa on kasveille tarvittavia mikroravinteita, mainittakoon tässä esim. rauta, jolla on vaikutusta lehtivihreän eli klorofyllin valmistumisessa, kalsium, jonka tehtävänä on vahvistaa kasvin soluseiniä tuhoojia ja myrkkyjä vastaan. Kalsium myös ylläpitää kasvisolun sähköistä tasapainoa ja on sitä kautta merkittävä kasvisolujen toimintojen ”vartija”. Kalsium myös yleensä puuttuu muista kaupallisista huonekasvien lannoitteista (ravinneliuoksista). Tämän vuoksi merileväuutetta voi hyvin käyttää huone- ja puutarhakasvien lannoitamisen tukena yhdessä varsinaisten ravinneliuosten kanssa. Ravinteiden lisäksi merilevästä löytyy kasvihormoneja. Niiden tehtävä on säädellä kasvien kehitystä monella eri tavalla. Osa kasvihormoneista edesauttaa hankasilmujen puhkeamista (sytokiniini) tai vaikuttaa auringon valon kanssa kasvin pituuskasvuun (auksiini). Merilevällä käsitellyt siemenet itävät nopeammin ja juurten kasvu voimistuu, jos juuripaakun kastelee merileväliuoksella ennen istuttamista. Merileväliuoksen voi antaa kasville myös lehvästöruiskutuksina, jolloin aineet imeytyvät lehden pinnan läpi kohdesoluun ja vaikuttavat siellä tehokkaasti.

Merilevää voidaan käyttää myös puutarhassa:

• Marjat: parantaa satoisuutta. Suojaa kasveja harmaahomeelta sekä vihannespunkeilta. Varsinkin sadonkorjuun jälkeen vahvistaa mansikan seuraavan vuoden kukintaa ja vaikuttaa sitä kautta seuraavan vuoden mansikkasatoon
• Vihannekset ja kausikukat
• Nurmikko

Merileväuutetta on saatavilla monelta eri valmistajalta (Neko, Kekkilä, Biolan). Annosteluohjeisiin on hyvä tutustua ennen merilevän käyttöä. Nyt saat tilattua merilevää kasveillesi DigiGardenin verkkokaupan kautta. Meiltä löydät myös Plastexin hienojakoisia sumutepulloja viherkasvihuoltoon.

T. Emmi DigiGardenista