Suomalainen puutarhamaa on helposti hapanta. Suomen havupuuvaltainen maannos (+kallioperän mineraalikoostumus), aiheuttaa helposti maaperän happamoitumista, koska neulaskarike on hapanta (havumetsän maaperän pH 5). Sen lisäksi erilaiset ilman mukana kulkeutuvat kuiva- ja märkälauskeumat aiheuttavat maaperän happamuutta. Liian hapan maa vaikeuttaa kasvin ravinteiden ottoa. Jos maaperä puutarhassa on liian hapanta, saattaa maaperään keväällä lisätty kevätlannoite jäädä kokonaan kasvien juurien ulottumattomiin ja lannoitteiden lisääminen on ollut turhaa.
Jos oman puutarhamaan pH-arvo kiinnostaa ja olet epävarma kalkituksen kanssa, suosittelen hankkimaan puutarhaan pH-mittarin. Se on samanlainen kuin kosteusmittari, siinä metallinen puikko työnnetään maahan ja mittari näyttää maaperän pH-arvon. Tällä voi käydä mittaamassa myös hyötykasvien kasvualustoja. Useimmat puutarhakasvit viihtyvät, jos maaperän on pH 6-6,5.
Kalkitus parantaa myös maaperän olosuhteita, pieneliöt viihtyvät kalkitussa maassa ja näin maaperän mururakenne kohentuu, tämä näkyy kasvien hyvinvointina.
KALKITSIJAN MUISTILISTA:
- Kalkitseminen voi tehdä milloin tahansa, yleensä kalkitaan keväällä ennen kevätlannoitteen laittoa
- Joskus oman puutarhan pH kannattaa mitata, kalkitsetko turhaan?
- Noudata kalkitsemisessa annospussin ohjeita
- Älä heitä kalkkia kasveille jotka viihtyvät happamassa maassa pH 5 (kalkinkarttajat: rhodot, atsaleat, havu- ja varpukasvit, pensasmustikka)
- Kalkinsuosijoita ovat mm. marjapensaat, hedelmäpuut, ruusut, syreenit ja monet perennat
- Uuden puutarhan perustamisvaiheessa kannattaa käyttää laadukasta kalkittua multaa. Sen jälkeen tehdään ylläpitokalkitusta vuosittain.
- Levitä kalkki ennen sadetta, mieluiten tyynenä päivänä (hienojakoinen kalkki)
- Levitä kalkki pihaan kävelemällä piha päästä päähän, jonka jälkeen kalkitaan seuraava kaistale. Näin koko alue tulee kalkittua.
- Kalkituksen ja kevätlannoitteen annon välillä on syytä pitää väliä, noin kaksi viikkoa.
T. Emmi DigiGardenista
